Sivuston tarkoitus on pakottomassa ja sattumanvaraisessa kaupunkikävelyn hengessä esitellä eteen osuneita muistolaattoja, jotka kertovat jonkun tunnetun & huomattavan & tärkeän henkilön asuneen juuri tässä talossa tai tällä paikalla sijainneessa talossa. Pääosin liikutaan Helsingissä, mutta toki muuallakin. Hyviä kävelyretkiä!
sunnuntai 22. syyskuuta 2013
Lutherinkatu 4
Lutherinkatu 4, Etu-Töölö, Helsinki (Harvinainen laatta sodan uhrien muistolle. Talon asukkaat Alpo Parvio, Rafael Sjöman ja Aku Kotivuori.)
Asuin viistosti vastapäätä olevassa talossa,Temppelikatu 9. Kun palopommi osui Lutherinkatu 6 taloon ja kohta sen jälkeen toinen pommi Lutherinkatu 4:ään myös meidän talomme kärsi vahinkoja, mm. kaikki ikkunat tuhoutuivat. Ulkona oli n. -20. Kun vihdoin kuulimme vaara ohi signaalin menimme takaisin asuntoomme. Se oli hyytävän kylmä kun ei ollut enää ikkunoita. Isä yritti pitää pakkasen loitolla kiinnittämälla nastoilla sanomlehtiä lasin asemesta. Ja sitten koko perhe pani päällensä kaikki vaatteet mitä omisti. Onnistui helposti kun niitä oli niin vähän. Sitten kaikki täkit ja huovat peitoksi ja sänkyyn. Rafael Sjömanin leski ja tytär asuivat talossa pitkään sodan jälkeen. Seurustelin tyttären, Kristinan kanssa jonkin aikaa. Hän meni naimisiin ruotsalaisen kanssa ja muutti Ruotsiin, missä hän kuoli yli 20 vuotta sitten.
Varhaisen teini-iän paras ystäväni asui tässä talossa ja olin tähän aikaan kuin kotona hänen perheessään. Lars-Erik Öller, Tukholma
Hei,
VastaaPoistaAsuin viistosti vastapäätä olevassa talossa,Temppelikatu 9. Kun palopommi osui Lutherinkatu 6 taloon ja kohta sen jälkeen toinen pommi Lutherinkatu 4:ään myös meidän talomme kärsi vahinkoja, mm. kaikki ikkunat tuhoutuivat. Ulkona oli n. -20. Kun vihdoin kuulimme vaara ohi signaalin menimme takaisin asuntoomme. Se oli hyytävän kylmä kun ei ollut enää ikkunoita. Isä yritti pitää pakkasen loitolla kiinnittämälla nastoilla sanomlehtiä lasin asemesta. Ja sitten koko perhe pani päällensä kaikki vaatteet mitä omisti. Onnistui helposti kun niitä oli niin vähän. Sitten kaikki täkit ja huovat peitoksi ja sänkyyn.
Rafael Sjömanin leski ja tytär asuivat talossa pitkään sodan jälkeen. Seurustelin tyttären, Kristinan kanssa jonkin aikaa. Hän meni naimisiin ruotsalaisen kanssa ja muutti Ruotsiin, missä hän kuoli yli 20 vuotta sitten.
Varhaisen teini-iän paras ystäväni asui tässä talossa ja olin tähän aikaan kuin kotona hänen perheessään.
Lars-Erik Öller, Tukholma